Tietoa lähestymiskiellosta

 

Lähestymiskiellon tarkoituksena on suojata henkilön henkeä, terveyttä, vapautta tai rauhaa kieltämällä toista henkilöä ottamasta häneen yhteyttä millään tavalla.

Lähestymiskiellon kohteena oleva ei saa tavata suojattavaa henkilöä tai ottaa häneen yhteyttä. Kiellon laajempi muoto koskee myös sellaisia alueita ja oleskelupaikkoja kuten asunto,vapaa-ajan asunto, työpaikka tai muu oleskelupaikka.

Kielto voi joissain tapauksissa olla perheen sisäinen, jolloin kiellon kohteena olevan henkilön on pysyttävä poissa perheen yhteisestä asunnosta. Perheen sisäinen kiellon määräämisessä on korkeampi kynnys kuin muun lähestymiskiellon.

Kielto ei koske tarpeellisista ja asiallisista syistä tapahtuvaa yhteydenottoa eikä hätätilanteita (esim. lapsen sairastuminen.)

Kieltoa voi hakea kuka tahansa, joka perustellusti kokee olevansa toisen henkilön uhkaama tai häiritsemä.

Lähestymiskielto ei koske taloudellisia velvollisuuksia kuten vuokranmaksua.

Lähestymiskielto2

Lähestymiskielto

Lähestymiskieltolain mukaan henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen, rikoksen uhan tai muun vakavan häirinnän torjumiseksi voidaan määrätä lähestymiskielto. Toisin sanoen tämä tarkoittaa sitä, että henkilöä, joka syyllistyy mainittuihin tekoihin, voidaan kieltää ottamasta yhteyttä henkilöön, joka tuntee itsensä uhatuksi.

Lähestymiskieltoja on kahdenlaisia. Perusmuotoinen lähestymiskielto tarkoittaa sitä, että kieltoon määrätty henkilö ei saa tavata suojattavaa henkilöä tai millään muulla tavalla yrittää ottaa häneen yhteyttä. Jos on syytä olettaa, että tämän muotoinen lähestymiskielto ei ole riittävä, laajennetun lähestymiskiellon avulla kielto voidaan määrätä koskemaan myös suojattavan henkilön asuntoa, loma-asuntoa, työpaikkaa tai muuta oleskelupaikkaa.

Tapauksia, joissa lähestymiskieltoa esiintyy, ovat esimerkiksi entisen puolison tai asuinkumppanin häirintä tai tilanteet, joissa aikuiset lapset pyrkivät kiristämään vanhemmiltaan rahaa. Myös oikeudenkäynnin todistajaa voidaan suojata lähestymiskiellon avulla. Lähestymiskielto voidaan myös määrätä, vaikka kiellolla suojattava henkilö asuisi samassa asunnossa kuin kieltoon määrätty henkilö. Edellytykset perheen sisäisen lähestymiskiellon määräämistä varten ovat korkeammat kuin muissa tapauksissa. Perheen sisäiselle lähestymiskiellolle vaaditaan, että henkilö, jota vastaan kieltoa haetaan, on aikaisemmin käyttäytynyt niin, että sen perusteella on todennäköistä, että hän syyllistyy henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvaan rikokseen.

Lähestymiskieltoa koskevan asian ratkaisee käräjäoikeus. Asia käsitellään aina kiireellisenä. Lähestymiskielto on voimassa käräjäoikeuden määräämän ajan, väliaikaisesti tai enimmillään vuoden kerrallaan. Kielto voidaan uudistaa, ja tällöin lähestymiskielto voidaan määrätä enintään kahdeksi vuodeksi.

Lähestymiskiellon hakemista varten on hyvä kerätä aineistoa, esimerkiksi lääkärinlausuntoja tai uhkausviestejä. Tärkeää on kirjata muistiin tapahtumat, jotta lähestymiskieltohakemuksen pohjaksi saadaan mahdollisimman paljon tukea. Lähestymiskiellon rikkomisen rangaistuksena on sakkoa tai enintään yksi vuosi vankeutta.

Toimintaohjeita

 

Voit hakea lähestymiskieltoa poliisilta tai käräjäoikeudelta kirjallisesti tai suullisesti.

Sinun on hyvä pitää kirjaa häirintätapauksista ja säilyttää kaikki mahdolliset todisteet kuten tekstiviestit tai sähköpostit. Säilytä mahdollisten todistajien yhteystiedot.

Jos olet joutunut väkivallan uhriksi, mene heti lääkäriin tutkituttamaan vammasi ja hanki tarvittaessa oikeudellinen avustaja tukemaan ja auttamaan sinua.

Kieltoa hakiessasi sinun tulee kertoa

- minkälaisen uhan tai häirinnän kohteeksi olet joutunut tai joutumassa

- kenen taholta koet uhkaa tai häirintää

- oma käsityksesi häirinnän jatkumisesta tai rikoksen uhasta vastaisuudessa

- onko olemassa asiaan liittyviä todistajia tai todisteita